New in: LV Monogram Lurex Shawl

Pirtää alkunutta viikkoa! Kuukausi on jo ehtinyt vaihtua viimeisimmän blogipostaukseni jälkeen ja erittäin kiirettä on pitänyt vähän joka saralla. Paljon kerrottavaa ja ihanien juttujen jakamista olisi, mutta aika ei aina tahdo riittää. Tämän blogin kirjoittaminen on kuitenkin niin rakas ja hauska harrastus ja arjen piristys, että koitan raivata sille aikaa jatkossakin :)

Syyskuun jäljiltä vaatekaappiini on tullut täydennystä erään pitkään himoitsemani hankinnan muodossa. Osa muistaakin keväisen blogipostaukseni, jossa pähkäilin Vuittonin huiveja ja nyt sitten vihdoin päädyin tähän hankintaan, joka ei muuten ollutkaan mukana aiemmissa vaihtoehdoissani. Valitsemani malli on Monogram Lurex Shawl sävyssä Brown ja rakastuin heti himmeäkiiltoiseen, kullan ja klassisen ruskeansävyiseen ihanuuteen! Tämä huivi on superhelppo yhdistää melkein minkä tahansa sävyiseen yläosaan ja matchata Monogram-kuosiseen Neverfulliin, joka onkin palvellut loistavasti arki- ja työlaukkuna. Juttelimme Helsingin liikkeen myyjän kanssa, että Lurex-huivien kiiltävä pinta tuo arkiseenkin asukokonaisuuteen ripauksen juhlavuutta ja siksi ne sopivat loistavasti myös juhlakäyttöön suurina shaaleina käytettäväksi tai kaulaan pikkumustan kaveriksi kietaistuna.

Koska monissa muotiblogeissa on viime aikoina ollut keskustelua LV:n huivien kestävyydestä ja hinta-laatu-suhteen oikeellisuudesta, pohdimme myyjän kanssa myös tämän mallin kestävyyttä normaalissa käytössä Suomen sääolosuhteet huomioiden. Myyjän mukaan Lurex-huivit ovat käytössä hyvin kestäviä. Huivi on ommeltu käytettämällä silkki-, lurex-, villa- ja polyesterlankaa vahvan kudoksen ja kiiltävän pinnan aikaansaamiseksi. Tottakai esimerkiksi suurten statement-kaulakorujen ja korvisten kanssa kannattaa olla varovainen, sillä ne takertuvat helposti huiviin kiinni ja saattavat katkoa tai vetää pintalankoja. Olen kuitenkin ollut tähän hankintaan todella tyytyväinen ja uskaltautunut silittämään huivin silkkiasetuksilla materiaalin siitä kärsimättä. Monikäyttöisyyttä lisää myös se, että toisella puolella huivista on Monogram-kuviot ovat ruskealla pohjalla ja toisella puolella kultaisella pohjalla ruskealla kudoksella.

Laukku ja huivi LV // hame Mango // neuletakki H&M // kengät lahja Puolasta

Palaillaan pian!

xoxo Laura

Moderni hevostyttö

Syksy etenee ja jostain syystä olen hurahtanut vahvasti lookiin, jolle annoin nimen moderni hevostyttö. Se kattaa uudistetun, citykelpoisen version perinteisestä konservatiivisen sporttisesta ja brittihenkisestä ilmeestä. Parkatakki, jämäkät nahkasaappaat, ruutupaita ja siisti bleiseri pelaavat saumattomasti yhteen ja mikä parasta, kerrospukeutumiseen nimeen vannova kokonaisuus on lämmin ja äärimmäisen mukava päällä.

Keräsin Polyvoren avulla kollaasin upeista sinisävyisistä syystakeista, jotka sopivat loistavasti farkkujen kaveriksi. Tänä syksynä parkatakki on erityisen ajankohtainen, mutta military-henkiset, kultaisin napein ja yksityiskohdin varustetut villakangastakit toimivat myös.

Ruutupaidan ei tarvitse olla tylsä, sillä värivaihtoehtoja on vaikka kuinka melkein kaikkien suurimpien ketjujen valikoimissa.  Perinteisen puna-mustaruutuisen paidan rinnalla nähdään pastillisävyjä, trendikästä neotehostetta sekä maanläheisiä vihreän ja ruskean sävyjä, jotka on helppo yhdistellä muuhun kokonaisuuteen.

Trendikäs sinapinkeltainen ja lämmin konjakinsävyinen ruskea on upea valkoiseen ja farkunsiniseen yhdistettynä. Väri imartelee monia ihonsävyjä ja tuo kasvoja vasten olleessaan niille lämpöä ja tervettä hehkua. Moderni hevostyttö heittää niukan nahkatakin ruutupaidan päälle tai säväyttää toffeen värisellä parkatakilla.

Ryhdistä kokonaisuus napakoilla ratsastusaappaita muistuttavilla nahkasaappailla sekä kokonaisuuteen sopivan sävyisellä nahkavyöllä -ja laukulla. Hermes-tyylisellä silkkihuivilla tuot asuun ripauksen luksusta eikä liikoja koruja tarvita, sillä kokonaisuus on tarpeeksi näyttävä sellaisenaan.

Nyt intoilen vielä hetken tänään Lindexin nettikauppaan lanseeratusta Missoni-kokoelmasta ja huomenna on sitten varsinainen h-hetki kaikille Missoni-kokoelman faneille, kun tuotteet saadaan lopultakin näytille ja sovitettavaksi Lindex-myymälöihin!

Sweet dreams,

xoxo Laura

Aitoa ruokaa

On ihan pakko jakaa kanssanne innostukseni maanantaina kirjastossa silmiini osunutta Aitoa ruokaa  -kirjaa kohtaan, jota olen innokkaasti lukenut pari viime päivää. Kirja on ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin käsialaa ja jatkoa hänen menestykseksi nouseelle ja kiitellylle Petos lautasella -teokselleen.

Tässä kirjassa Nilsson jatkaa saman teeman parissa kuin edellisessä teoksessaan ja opettaa kuluttajia tunnistamaan nykyisin joka puolelta markkinoille pursuavan väärennetyn ruuan, joka ei todellaakaan sisällä enää pelkkiä aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita, kuten kermaa ja voita. Koska keinotekoiset, teollisesti tuotetut lisäaineet ja kaikista ravintoaineista puhdistetut tärkkelykset ovat vallaneet monien valmistajien tuotteet, on kuluttajien syytä olla entistä valveutuneempia. Kirja sisältää pelottavaa ja synkkää faktatietoa ja saa varmasti jokaisen pohtimaan, mitä nykyisin enää uskaltaa syödä. Pääviesti onkin se, että meillä kuluttajina on oikeus valita, mitä lautasellemme kelpuutamme. Käytetään siis tuota oikeutta ja vaaditaan aitoja makuja ja kemiallisesti ja erilaisin lisäainein muuntelemattomista raaka-aineista valmistettua ruokaa!

Kirjassa Nilsson kuvaa hyvin sitä, kuinka ravintoköyhä nykyihmisen ruokavalio saattaa olla. Moni saa pääasiallisen päivittäisen energiansa lähinnä maissista, soijasta, riisistä ja venhästä erilaisin menetelmin valmistetuista tuotteista ja se on todella huolestuttavaa. Pitkälle jalostettu, lisäainein ryyditetty ruoka tuntuukin nykyisin olevan pitkälti sääntö eikä poikkeus ja kuluttajien on vaikea löytää puhdasta ruokaa arkikiireidensä keskellä.

Tätä kirjaa lukiessani itselleni kirkastui entistä paremmin se, kuinka hyödyllistä ja usein välttämätöntä on leipoa itse leipää ja valmistaa ruokaa kotona puhtaista, käsittelemättömistä raaka-aineista. En halua olla missään nimessä fanaattinen, mutta on pelottavaa huomata, että kehityssuunta tuntuu olevan mahdollisimman edullisesti tuotettu ruoka, joka ei oikeastaan sisällä juuri mitään aitoja, muuntelemattomia raaka-aineita. Suosittelen erittäin lämpimästi tätä kirjaa kaikille!

Toivottavasti jaksoitte lukea loppuun tämän asiavuodatuksen tästä itselleni rakkaasta aiheesta ja palaillaan taas!

xoxo Laura